Ranskan tunti ja mukavaa oli!

Varsinkin, kun oli kutakuinkin samat ihmiset kuin viime syksynä. Kotiintulo oli varsin hauskaa, kun minä olisin mennyt pysäkille asti, mutta Vladimir pysäytti melkein kadun päähän, siinähän kävi silleen, että mä jouduin taituroimaan autotien reunaa, kun en oikein arvannut ojan yli hypätä. Tällainen köntys kun ei voi tehdä ihan mitä vaan! Iloisin mielin olen tänäänkin lähdössä runotunnille, torstai-iltapäivänä on sitten viron kurssi, se on mahtavaa! Kun on itelle ihan uusi juttu, sitä saa ihan ihmeesti puhtia, kun aiemmat jutut on sellaisia, mistä nauttii!